Suomen Tennisliiton toimintasäännöt.

Toimintasäännöt

Nämä säännöt on hyväksytty STL:n syyskokouksessa 28.11.2020

Patentti- ja rekisterihallitus on tarkastanut ja hyväksynyt säännöt 10.8.2021

Toimintasäännöt

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Tennisliitto r.y., Finlands Tennisförbund r.f., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko valtakunnan alue.

Liiton kielinä ovat suomi ja ruotsi. Liittohallituksen ja liiton jäsenten välisessä kirjeenvaihdossa käytetään sitä näistä kielistä, minkä asianomainen jäsen ilmoittaa kielekseen.

2 § Tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää, valvoa ja ohjata maamme tennisurheilua ja sen kehitystä sekä toimia jäsentensä aatteellisena järjestönä ja yhdyssiteenä. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

3 § Tehtävät

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. pyrkii kehittämään ja lisäämään tenniksen harrastusta ja harrastusmahdollisuuksia,
   2. tukee mahdollisuuksien mukaan jäsentensä toimintaa,
   3. laatii ja vahvistaa alansa kilpailu-, peli- ja muut säännöt, valvoo niiden ja Kansainvälisen tennisliiton sääntöjen noudattamista tennisurheilun alalla sekä puuttuu niitä koskeviin rikkomuksiin ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet,
   4. tehostaa jäsentensä toimintaa järjestämällä koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia,
   5. vastaa tennisurheilun kansainvälisestä yhteistoiminnasta,
   6. edistää kansainvälisten, kansallisten ja muiden tenniskilpailujen järjestämistä sekä edistää tenniksen harrastusta kuntoliikuntana,
   7. tiedottaa lajin kansallisista ja kansainvälisistä uutisista, tuloksista ja tapahtumista
   8. edistää tennistä huippu-urheiluna ja luo siihen tarvittavia puitteita.
   9. edistää seniori-iässä olevien tennispelaajien tenniksen harrastusta ja kilpailutoimintaa yhteistyössä Suomen Senioritennis ry:n kanssa erikseen sovitulla tavalla.

Toimintansa tukemiseksi liitto voi kantaa jäsenmaksuja ja toimintamaksuja, järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä tehdä sponsorisopimuksia, perustaa rahastoja ja säätiöitä sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä. Liitto voi myös vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

4 § Yhteistoiminta

Liitto voi liittyä jäseneksi tarpeelliseksi katsomiinsa valtakunnallisiin ja kansainvälisiin liikuntaa ja urheilua sekä tennistä edistäviin järjestöihin. Liittymisestä päättää liittohallitus.

Liiton jäsenet

5§ Jäsentyypit ja -luokat

Liitolla voi olla S-jäseniä ja Y-jäseniä, joista yhdessä näissä säännöissä käytetään nimitystä jäsen. Liiton S-jäseneksi eli seurajäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä rekisteröidyn tennisseuran tai muun rekisteröidyn urheiluseuran, jossa toimii tennisjaosto. Jatkossa näissä säännöissä voidaan S-jäsenistä käyttää myös nimitystä seura. Liiton Y-jäseneksi eli yhteisöjäseneksi voi liiton hallitus hyväksyä tenniksen parissa toimivan oikeuskelpoisen yhteisön.

Jäsenyyttä hakevan on jätettävä liittohallitukselle jäsenhakemuksensa sekä sitouduttava noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden liittojen sääntöjä, joiden jäsenenä liitto on. Liittohallitus antaa ohjeet, mitä jäsenhakemuksen tulee sisältää.

Liiton syyskokous päättää S- ja Y-jäsenten jäsenmaksut.

6 § Kunniajäsenet ja -maininnat

Liittokokous voi kutsua henkilön, joka pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla on edistänyt liiton tarkoitusperiä, liiton kunniapuheenjohtajaksi tai valita hänet liiton kunniajäseneksi.

Liittohallitus tai liittohallituksen valitsema palkintolautakunta voi ansiomerkkisääntöjen mukaisesti myöntää henkilöille tai yhteisöille ansiomerkkejä tai muita kunnia- ja huomionosoituksia.

7 § Jäsenen velvollisuudet

Liiton jäsenet ovat velvollisia maksamaan liiton syyskokouksen määrittämän jäsenmaksun vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi jäsenet ovat velvollisia maksamaan kaikki muut liittohallituksen määrittämät maksut, jotka liittyvät seuran järjestämiin kilpailuihin tai seuran joukkueiden osallistumiseen sarjatennistoimintaan.

Liiton jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan vuosittain kunkin vuoden viimeisen päivän jäsenmääränsä liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Lisäksi jäsenet ovat velvollisia ilmoittamaan puheenjohtajan ja postitusyhteyshenkilön, jäsentensä yhteystiedot sekä laskutusosoitteensa liittohallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingtoimikunnan dopingsäännöstöön ja sitä kautta Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen tennisliiton dopingsäännöstöön sekä Euroopan neuvoston dopinginvastaiseen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

Liiton jäsenet ovat velvollisia toimimaan kansainvälisen sekä kansallisen liiton antamien eettisten ohjeiden mukaisesti sekä pidättäytymään toiminnasta, joka voi vahingoittaa lajin mainetta. Liiton jäsenet ovat velvollisia vastaamaan heitä koskeviin asioihin Urheilun oikeusturvalautakunnassa sekä noudattamaan lautakunnan antamia päätöksiä.

Liiton jäsenen velvollisuutena on huolehtia siitä, että ne ja niiden jäsenet noudattavat toiminnassaan liiton tarkoitusperiä, sääntöjä ja päätöksiä.

8 § Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen jäsenyys liitossa päättyy, jos se eroaa tai erotetaan taikka jos se purkautuu tai lakkautetaan.

1. Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen katsotaan tapahtuvan tällöin liiton kulumassa olevan toimintavuoden päättyessä. Liittohallituksen suostumuksella voi eroaminen tapahtua aikaisemminkin.
2. Liittohallituksen tehtävänä on myös päättää liiton jäsenen erottamisesta, mikäli tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai toimii vastoin liiton tarkoitusta tai on urheilun piirissä menetellyt liikunnan eettisten arvojen tai urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti. Lisäksi liittohallitus päättää kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on annettu kirjallisesti tiedoksi. Päätöksestä saa valittaa Urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan kuin siitä on erikseen määrätty.
3. Liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa vähintään vuoden ajalta maksamatta.

Jäsenen erottua tai tultua erotetuksi raukeavat kaikki jäsenen velvollisuudet paitsi erääntyneet maksut tai maksut, joihin se on sitoutunut.

9 § Kurinpitotoimet

Liiton jäseniin ja jäsenten jäseniin voidaan kohdistaa kurinpitosääntöjen mukaisia kurinpitotoimia.

Rangaista voidaan sitä, joka rikkoo liiton voimassa olevia toiminta-, kurinpito-, kilpailu- tai muita sääntöjä ja määräyksiä sekä päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla annetaan sekä Kansainvälisen Tennisliiton (ITF) sääntöjä ja määräyksiä, joita liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan. Rangaista voidaan myös sitä, joka rikkoo kulloinkin voimassa olevan Suomen antidopingtoimikunnan dopingsäännöstön ja sitä kautta Kansainvälisen olympiakomitean ja Kansainvälisen tennisliiton dopingsäännöstön sekä Euroopan neuvoston dopinginvastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisia sääntöjä ja määräyksiä, joita liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan.

Kurinpitomenettelyssä voidaan määrätä rangaistuksena huomautus, yksityisluontoinen tai julkinen varoitus, ottelun hävinneeksi tuomitseminen, uusintaottelun määrääminen, kotiottelun tuomitseminen pelattavaksi vieraskentällä tai tyhjille katsomoille, kilpailutuloksen mitätöiminen, kilpailu- ja toimintakielto määräajaksi, kilpailu- ja toimintakielto ainaiseksi, sakko, joukkueen yhden tai useamman pisteen menettäminen sarjassa, sulkeminen nykyisestä ja/tai tulevasta sarjasta tai sarjatason alentaminen tai erottaminen Tennisliitosta määräajaksi tai ainaiseksi.

Liittohallitus vahvistaa liiton kurinpitosäännöt ja valitsee kurinpitosääntöjen mukaisen kurinpitolautakunnan. Epäillyissä dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttää kuitenkin voimassa olevassa Suomen antidopingsäännöstössä mainittu kurinpitoelin.

Suomen Tennisliitto ja sen jäsenet sitoutuvat liikunnan ja urheilun yhteisiin vakavaa epäasiallista käyttäytymistä ja vakavia eettisiä rikkomuksia koskeviin kurinpitomääräyksiin ja urheiluyhteisön yhteisen eettisten rikkomusten kurinpitolautakun­nan toimivaltaan ja sääntöihin sekä sen päätöksiin. Suomen Tennisliiton jäsenet sitouttavat omat jäsenensä ja toiminnassaan mukana olevat henkilöt ja yhteisöt edellä mainittuihin kurinpitomääräyksiin ja kurinpitolautakunnan toimivaltaan, sääntöihin ja päätöksiin.

Liiton hallinto ja toimielimet

10 § Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat liittokokous, liittohallitus ja vaalivaliokunta. Lisäksi liittohallitus voi nimetä alaisuudessaan toimivia toimikuntia tai lautakuntia valmistelemaan tai päättämään johonkin toimialaan, alueeseen tai toimenpiteeseen liittyvistä asioista.

11 § Liittokokous

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittokokous. Varsinaiset liittokokoukset pidetään vuosittain: huhti-toukokuussa kevätkokous ja loka-marraskuussa syyskokous.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi, milloin aikaisempi liittokokous on niin päättänyt tai milloin vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä on sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatinut määrätyn asian käsittelyä varten. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä yhden (1) kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Liittokokoukseen voi osallistua kokouksen aikana tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Liittohallitus päättää, miten etäosallistumismahdollisuutta voi käyttää.

12 § Kutsu liittokokoukseen

Kutsu liittokokoukseen on lähetettävä viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta liiton jäsenten ilmoittamiin osoitteisiin. Esityslista voidaan lähettää myös sähköpostilla jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen.

Kokouskutsussa on mainittava mahdollisuudesta osallistua kokoukseen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ja samalla annettava tarkentavia ohjeita tämän oikeuden käyttämisestä.

Varsinaiseen liittokokoukseen käsiteltäviksi tarkoitetut jäsenten esitykset on lähetettävä liittohallitukselle kevätkokoukseen viimeistään helmikuussa ja syyskokoukseen viimeistään elokuussa.

13 § Äänioikeus liittokokouksessa

Ainoastaan S-jäsenillä on äänioikeus liittokokouksissa. Y-jäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla ja -jäsenillä on läsnäolo ja- puheoikeus liittokokouksissa. Liittokokouksessa käyttävät S- jäsenten päätösvaltaa näiden valtuuttamat edustajat.

Kutakin S-jäsentä saa edustaa enintään kaksi (2) henkilöä. Näistä on ainoastaan yksi (1) oikeutettu käyttämään äänioikeutta. Sama henkilö voi edustaa valtakirjalla korkeintaan kahta (2) jäsentä.

Äänestettäessä on kullakin jäsenvelvollisuutensa täyttäneellä liiton S-jäsenellä alla olevan taulukon mukainen äänimäärä.

Jäsenmäärä Äänimäärä

1-100 1
101-200 2
201-300 3
301-400 4
401-500 5
501-600 6
601-700 7
701-800 8
801-900 9
901-1000 10
1001-1100 11
1101-1200 12
1201-1300 13
1301-1400 14
yli 1400 15

S-jäsen, joka ei ole eräpäivään mennessä maksanut jäsenmaksua liitolle, menettää äänioikeuden liittokokouksissa siihen asti, kunnes maksut on hoidettu.

Liittokokouksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli äänestys päättyy tasan, ratkaisee arpa. Äänestykset toimitetaan avoimesti. Vaalit on kuitenkin toimitettava suljetuin lipuin, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii.

14 § Liittokokouksissa käsiteltävät asiat

Liittokokouksissa käsitellään seuraavat asiat:

kevätkokouksessa

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkistajat,
   2. todetaan kokouksen laillisuus sekä
   3. käsitellään liittohallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta,
   4. esitellään liiton tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta ja tilintarkistajien siitä antama lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös,
   5. päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle,
   6. päätetään viiden – kahdeksan (5-8) jäsenen vaalivaliokunnan nimeämisestä sekä
   7. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat

syyskokouksessa

1. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkistajat,
   2. todetaan kokouksen laillisuus sekä
   3. päätetään liittohallituksen jäsenille, edustajille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista, matkakorvauksista ja päivärahoista,
   4. valitaan liittohallituksen puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi,
   5. valitaan neljä (4) jäsentä liittohallitukseen seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten jäsenten tilalle,
   6. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varamiehet seuraamaan ja tarkastamaan liiton tilejä ja toimintaa seuraavan toimintavuoden aikana,
   7. vahvistetaan liiton jäsenmaksut ja muut sääntöihin perustuvat maksut
   8. vahvistetaan liiton talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavaa tilikautta varten,
   9. päätetään, miten seuraavan vuoden liittokokouksen kokouskutsut toimitetaan
   10. käsitellään muut esityslistalla olevat asiat.

15 § Vaalivaliokunta

Vaalivaliokunnan nimeämisestä päätetään liiton kevätkokouksessa. Kevätkokous valitsee vaalivaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Sen toimikausi päättyy saman vuoden syyskokouksessa.

Vaalivaliokunnan muodostaa viisi – kahdeksan (5-8) jäsentä, jotka alueellisesti ja kokemuksensa perusteella tunnetusti edustavat suomalaista tennisurheilua. Vaalivaliokuntaan ei voida valita liittohallituksen jäsentä tai puheenjohtajaa.

Vaalivaliokunta tekee liiton sääntöjen mukaisesti esityksen syyskokoukselle liittohallituksen puheenjohtajaksi ja liittohallituksen jäseniksi. Esitykset tulee toimittaa kirjallisesti viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen syyskokousta liiton toimistoon. Esitykset toimitetaan syyskokouksen esityslistan liitteenä jäsenille.

16 § Liittohallitus

Liittohallituksen, joka hoitaa ja valvoo liiton hallintoa ja toimintaa, muodostavat liiton syyskokouksessa valitsemat puheenjohtaja ja kahdeksan (8) jäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan ja siten, että jäsenistä on vuosittain neljä (4) jäsentä erovuorossa.

Liittohallituksen jäsenen yhtäjaksoinen hallituskausi voi olla korkeintaan kolme kaksivuotiskautta. Poikkeuksen muodostaa ensiksi hallituksessa jäsenenä toimineen hallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoinen kausi, joka voi olla korkeintaan kahdeksan (8) vuotta.

Liittohallitus valitsee vuosittain keskuudestaan yhden (1) varapuheenjohtajan. Lisäksi se voi valita tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat ja lautakunnat sekä vahvistaa niiden toimialueet ja valtuudet. Liitolla voi olla myös liittohallituksen valitsema toimitusjohtaja. Liittohallituksen sihteerinä toimii liiton toimitusjohtaja tai muu liittohallituksen siihen tehtävään valitsema henkilö.

Toimi- ja lautakuntien kokoonpanosta, jäsenten valitsemisesta, tehtävistä ja valtuuksista annetaan tarkempia määräyksiä hallinto-ohjesäännössä.

17 § Liittohallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi taikka kun vähintään kolme (3) liittohallituksen jäsentä sitä asian käsittelyä varten heiltä pyytää. Liittohallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä (4) jäsentä on saapuvilla.

Liittohallituksessa asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa, muissa tapauksissa puheenjohtajan ääni. Äänestykset toimitetaan avoimesti. Vaalit on kuitenkin toimitettava suljetuin lipuin, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii.

18 § Liittohallituksen tehtävät

Liittohallitus toimii liiton toimintaa suunnittelevana, ohjaavana ja toimeenpanevana elimenä hoitaen liiton asioita lain, näiden sääntöjen, liittokokouksen päätösten ja soveltuvin osin Kansainvälisen tennisliiton sääntöjen mukaisesti.

Liittohallituksen tulee erityisesti

1. hyväksyä ja erottaa liiton jäsenet
   2. kutsua koolle liittokokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja huolehtia niiden päätösten täytäntöönpanosta,
   3. hoitaa liiton omaisuutta ja pitää siitä sekä liiton tuloista ja menoista kirjanpitoa sekä laatia vuosikertomus ja pitää jäsenluetteloa,
   4. ottaa palvelukseensa ja erottaa liiton toimihenkilöt, määritellä heidän tehtävänsä ja sopia heidän paikoistaan ja muista eduistaan,
   5. valita liiton edustajat ulkomaisiin kokouksiin sekä ehdokkaat kansainvälisiin elimiin,
   6. valvoa ja ohjata tenniksen kehitystä Suomessa,
   7. valvoa ja ohjata, että liiton toiminnassa noudatetaan näitä toimintasääntöjä, liitolle hyväksyttyä strategiaa sekä vuosittaista toimintasuunnitelmaa.

Liittohallituksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia määräyksiä hallinto-ohjesäännössä.

19 § Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai liiton toimitusjohtaja, kukin yksin.

20 § Tilintarkastus

Liiton toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Liiton tilit jätetään pöytäkirjojen ja tarvittavien asiakirjojen mukana tilintarkastajille viimeistään maaliskuun 1. päivänä. Tilintarkastajat antavat tarkastuskertomuksensa viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

21 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton varsinaisessa kokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä kokouksessa edustetuista äänistä.

22 § Liiton purkaminen

Päätös liiton purkamisesta voidaan tehdä vain, jos kaksi (2) perättäistä varsinaista liittokokousta on vähintään 3/4 enemmistöllä kokouksessa edustetuista äänistä niin päättänyt. Jos liitto puretaan, lankeavat sen varat sillä hetkellä liittoon kuuluville S-jäsenille niiden jäsenmäärän osoittamassa suhteessa.